Wie geht's?

Kuten täällä onkin jo kerran tullut todettua, päivät kuluvat ihan hurjan nopeasti! Edes kaikkia ottamiani kuvia en ole saanut siirrettyä koneelle saatika sitten kirjoiteltua kuulumisia tänne tai facebookin puolelle. Usein silloin, kun aikaa on istahtaa koneen ääreen (= aamuisin ja iltaisin), mielellään selailee vain omia lempiblogeja ja rentoutuu muiden kirjoituksia lueskellessa :) Vähän irtiottoa omaan arkeen.

Bambergissa elämä on lähtenyt rullaamaan todella hyvin!! Päivät tästä viikosta lähtien aina huhtikuun loppuun saakka kulkevat aika pitkälti valmennuskurssin kurssiohjelman mukaan: maanantaista perjantaihin klo 9.30-13 opiskellaan saksaa, jonka jälkeen on usein vielä opastettuja kierroksia yliopiston kirjastoissa, infotilaisuuksia kaikista yliopistoon liittyvistä asioista, "interkulturelles trainingiä" sekä iltaisin tietenkin vielä kaikkea mahdollista Erasmus-opiskelijoille suunnattua ohjelmaa aina elokuvailloista keilailuun ja torstai-iltojen kuppilahengailuun. Tekemistä on tarjolla vaikka kuinka paljon!

Viime viikon sunnuntaina ohjelmassa oli "Spaziergang zur Altenburg & Spaß-Olympiade". Vallettiin kaupungista Bambergin 1000 vuotta vanhalle Altenburgin linnalle, joka sijaitsee korkean kukkulan päällä. Oli ihana päästä pitkästä aikaa kunnolla reippailemaan raikkaaseen ulkoilmaan! Maisemat kukkulan päältä oli upeat ja linnalla täytyy ehdottomasti käydä kesällä uudemman kerran ja ottaa silloin järkkärin mukaan ikuistamaan maisemia paremmin kuin tällä kertaa mukana ollut Olympus-vanhus. Silloin täytyy myös ehdottomasti istahtaa toviksi linnasta löytyneen kahvilan terassille nauttimaan kupposesta lattea sekä ympäröivistä maisemista!! 

Altenburg

Näkymä Bambergiin matkalla Altenburgille

Tämä viikko alkoi maanantaina saksan tasotestillä, jonka perusteella meidät jaettiin viiteen ryhmään A-F (A = ei puhu juuri sanaakaan saksaa, F = sehr gut saksan kielitaito). Testi kesti 60 min ja oli vaikea! Oikein taas iski vasten kasvoja se tosiasia, että koulussa ei sitten enää riitä vain se, että osaa ilmaista itseään saksaksi siten, että muutkin jotenkin ymmärtävät. Kielioppi = pirulainen, joka on seurannut aina yläasteelta tähän päivään saakka eikä vieläkään luovuta! Enkä minä kaikkien näiden vuosien jälkeen edelleenkään osaa läheskään kaikkien epäsäännöllisien verbien taivutusta, prepositioista puhumattakaan... 

Testin jälkeen valmistauduin jo liittymään ryhmään B-C, mutta kuinkas kävikään? Olen varma, että testituloksissa täytyy olla virhe tai  yliopistolla joku salaperäinen manipulointioperaatio meneillään, sillä tulokset pamauttivat minut ryhmään E...?! Muutama mielestäni tosi hyvin saksaa puhunut on jo vaihtanut alempiin ryhmiin, mikä kieltämättä kävi itselläkin eilen mielessä. Päätin kuitenkin olla sisukas suomalainen ja tuttuun tapaan mennä sieltä mistä aita ylin. Jäin siis ryhmään E. Tänään olin kuitenkin ihan tyytyväinen valintaani, koska eipä siellä kukaan muukaan kovin täydellistä saksaa puhu ja lisäksi ryhmän jäsenet on pitkälti sellaisia vaihtareita, joihin en vielä ole kovin hyvin ehtinyt tutustua, joten tässä siis oiva tilaisuus luoda uusia kontakteja :) Ainut asia, mikä vähän ärsyttää luennoilla on itse luennoitsija. Kielioppitehtäviä tehdään luennoilla  vähintään kolme sivua, kaikkia asioita ei edes kerrata tunnin alussa vaan suoraa vain tehtäviin, mars! Ja mitä sitä turhia antamaan vähän omaa miettimisaikaa ennen tehtävien tarkistusta vaan suoraa vaan vastauskierrokselle! Mieti sitten siinä hetkessä, kun oma vastausvuoro tulee, että niin mikäs sen "spalten" -verbin perfektimuoto on tai mitäs koko verbi edes tarkoittaa suomeksi. Samalla tietenkin kauhea kiire kopioda muiden vastauksia muistiin...

Tämän viikon tiistaina oli valmennuskurssin jälkeen ohjelmassa Stadtspiel, jossa viiden hengen ryhmissä juostiin pitkin kaupunkia etsimässä vastauksia meille jaettujen paperien kysymyksiin ja suorittamassa pieniä tehtäviä. Aikaa annettiin 90 min ja voittaja valittaisiin vastauksien laatuun ja ryhmän nopeuteen perustuen. Ylpeänä  Puola-Meksiko-USA-Etelä-Korea-Suomi -ryhmämme "Currywurst" saavutti kolmannen sijan ja palkinnoksi saimme kaikkia kovin miellyttäneen 10 euron lahjakortin karkkikauppaan sekä pullon kuohuvaa! Karkkikauppaan suunnattiin heti pelin jälkeen ja siellähän sitten viisi tyttöä pyöri ja mietti rahalle parasta mahdollista vastinetta, kuohuva odottaa edelleen puolalaisen jääkaapissa :) Oli yksi kivoimmista päivistä tähän saakka!! Viel Spaß!

Voittajien on helppo hymyillä!

Karkkiostokset tehty!

Keßlerstraße

Keskiviikkona ja torstaina ovatkin sitten kaikki olleet jotenkin todella väsyneitä, liekö syynä pilvinen ja sateinen sää vai valmennuskursseilla ahkerointi. Viimeistään viikonloppuna on kuitenkin piristystä luvassa, kun suunnataan ilmaiselle päiväretkelle Müncheniin ja auringonkin pitäisi nostaa lämpötilat korkeimmillaan yli 15 asteeseen :)